lauantai 1. huhtikuuta 2017

Uusi darvinistinen tarina: evoluutio kutistaa tikan aivoja – ja tekee siitä fiksumman


Kuva: Sławomir Staszczuk, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).





Joel Kontinen

Yleensä aivojen koko korreloi ainakin jossain määrin älykkyyden kanssa, joskin esimerkiksi mehiläiset ja muurahaiset eivät kunnioita tätä uskomusta.

Mutta saamme melkoisia yllätyksiä, kun vertaamme saman lajin yksilöitä, niin kuin Biology Lettersin tuoreessa tutkimuksessa tehdään:

Yksin elävillä tikoilla saattaa olla isommat aivot kuin tikkayhteisön jäsenillä.

Darvinistit onnistuvat leipomaan tällaisesta havainnosta kiehtovan teorian, joka kumoaa koko joukon vanhoja uskomuksia.

Tutkija Richard Byrne (University of St Andrews) selittää, että isot aivot kuluttavat paljon resursseja, joten evoluutio voi karsia tarpeetonta ainetta ja pienentää tarvittaessa aivojen kokoa.

Niinpä yhteisöissä elävät tikat tulevat toimeen pienimmillä aivoilla kuin erakot tai vain puolisonsa kanssa elävät tikat.

Onko tämä tiedettä?

Kyllä ja ei. Yhteisöissä elävillä tikoilla oli suunnilleen 30 prosenttia pienemmät aivot kuin muilla tikoilla.

Tämä osuus on tiedettä. Mutta ilmiön selitys ei sitä ole, vaikka jotain vastaavaa on yritetty ennenkin evoluutioyhteisössä.

Se on pikemminkin darvinistista satuilua, jossa evoluutio personifioidaan.

Sokea kelloseppä ei enää olekaan sokea vaan pystyy tekemään ratkaisuja, joita se ei periaatteessa pystyisi tekemään.

Mutta evoluutio on sellaista.

Tikka haastaa evoluution myös muilla tavoin: sen iso-iso-iso…isällä ei voinut olla sellaista iskunvaimenninta kuin nykyisillä tikoilla.

Tikkojen olisi pitänyt kuolla sukupuuttoon jo monta miljoonaa vuotta sitten, kun niiden esi-isien pääkopat hajosivat ahkerassa naputuksessa ennen kuin luonnonvalinta ja mutaatiot kehittivät niille hienosti suunnitellut iskunvaimentimet.

Lähde:

Coghlan, Andy. 2017. Sociable woodpeckers that cooperate have evolved smaller brains. New Scientist (8.3.).