sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Papua-Uuden-Guinean muinaiset asukkaat viljelivät maata jo ennen kuin Euroopassa harjoitettiin maataloutta



Muinaiset ihmiset eivät olleet alkukantaisia. Esimerkiksi Gran Canarian kivikautiset ihmiset tekivät taidokkaita saviruukkuja.



Joel Kontinen

Mitä enemmän arkeologit saavat selville muinaisten ihmisten tavoista ja kulttuurista, sitä ilmeisemmäksi käy, että löydöt eivät lainkaan vastaa darvinistien käsitystä apinan kaltaisista alkuihmisistä.

Otagon yliopiston arkeologi Glenn Summerhayes ja kollegat julkaisivat hiljattain Sciencessä tutkimuksen Papua-Uuden-Guinean muinaisista asukkaista. He olettavat vuorten välisen Ivane-nimisen laakson papualaisten eläneen 49 000 vuotta sitten ja viljelleen jo tuolloin maata.

Summerhayes ja kollegat löysivät papualaisten muinaisia leirialueita, jotka olivat peittyneet vulkaaniseen tuhkaan. Professori Summerhayes arvelee laakson asukkaiden myös metsästäneen pieniä eläimiä, raivanneen peltoja metsään ja keränneen pähkinöitä. Hänen mukaansa papualaiset lisäksi toivat jamssia rannikkoseudulta vuorille.

Tutkimusryhmä myös löysi alueelta kivestä tehtyjä työkaluja.

Vaikka evolutionistit miltei aina arvioivat muinaislöydöt liian vanhoiksi, Otagon yliopiston löydöt sopivat muilta osin hyvin yhteen sen kanssa, mitä Genesis kertoo alkuajan ihmisistä. Näillä oli varsin korkea kulttuuri jo hyvin varhain. Kainin kerrotaan perustaneen kaupungin, ja pian Aadamin jälkeläiset valmistivat soittimia sekä työkaluja pronssista ja raudasta.

Alkukantaisuus on myytti, jota arkeologia ei ole voinut osoittaa todeksi.

Lähde:

Archaeologists shed new light on adaptability of modern humans’ ancestors. PhysOrg (30.9. 2010).