Ideologia värittää monesti myös ateistin tieteentulkintaa.
Joel Kontinen
Tieteen objektiivisuus on pelkkä myytti. Tutkijat ovat monesti käyttäneet tiedettä räikeästi väärin - ideologisista syistä. Kun ateistiksi tunnustautuva uskontotieteilijä selittää uskonnon olemusta, tulos on tuskin kovinkaan objektiivinen.
Eivätkä jumalankieltäjät ole läheskään aina malttaneet pysytellä uskontotieteessä vaan ovat tuoneet selityksiään myös muille foorumeille. Kari Salminen kirjoittaa tästä varsin virkistävän terävää tekstiä tuoreessa Aamulehdessä:
”Monet tutkijat vaahtoavat, että uskonto on järjetön ja väkivaltainen jäänne, josta ihan pian päästään eroon, kun oikean tiedon valo leviää kaikkialle.
Väite on uskonnollinen, tai ehkä pikemminkin maaginen. Ehkä ilmiö katoaa, jos sitä vähätellään ääneen.”
Salminen on toista mieltä:
”Uskonto ei ole menossa yhtään minnekään, sillä se ei ole mikään jäänne.”
Seuraavaksi hän analysoi ateistien strategiaa:
”Uusien jumalan- ja uskonnonkieltäjien (Dennett, Dawkins, Harris) puhe on kiukun, epätoivon ja ylimielisyyden sekaista marinaa siitä, että todellisuus on toisenlaista kuin toiveissa ja ihmiset ovat pöljiä”.
Vaikka Salmisen teksti voikin kuulostaa hurjalta, hän ei silti liioittele. Richard Dawkins esimerkiksi kutsui brittejä viime vuonna sikatietämättömiksi (pig ignorant), kun he rohkenivat epäillä darvinistista evoluutiota.
Ateismista näyttää puuttuvan jotain sellaista, josta voi lukea vaikkapa Vuorisaarnasta (Matteus 5-7) ja Raamatun viisauskirjallisuudesta, jossa Herran pelkoa luonnehditaan viisauden aluksi.
Kristinusko on historiallisiin tosiasioihin perustuva uskonto. Evankeliumit ovat silminnäkijöiden kuvauksia Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Ne ovat toisin sanoen todellisuutta. Haaveet ovat jossain vallan muualla.
Lähde:
Salminen, Kari. 2010. Tiedemies tekee hypnoottisen eleen. Aamulehti 13.9., B18.
Tekstit
