Myös Helvetinkolu saattaa olla nuorempi kuin kuvitellaan.
Joel Kontinen
Tiedemiehet ovat enimmäkseen uskoneet, että iänmääritysmenetelmät antavat luotettavia tuloksia. He ovat pitäneet selvänä, että emäisotooppien (alkuperäisten radioaktiivisten aineiden) ja tytärisotooppien (hajoamistuotteiden) määrään ei ole vaikuttanut mikään muu kuin radioaktiivinen hajoaminen.
Sciencessä julkaisu tuore tutkimus haastaa tämän käsityksen. Arizonan valtionyliopiston geokemisti Gregory Brennecka ja kollegat tutkivat meteoriitteja massaspektrometrillä ja huomasivat, että niiden alkuperäinen 238U/ 235U –suhde ei ollutkaan vakio vaan vaihteli.
Uraani-lyijymenetelmä perustuu siihen, että uraani-238 hajoaa lyijy-206:ksi ja uraani-235 lyijy-207:ksi. Nyt tutkijat päättelevät, että näin saatuja lukemia joudutaan korjaamaan jopa viidellä miljoonalla vuodella.
Toisin sanoen: aurinkokunta on nuorempi kuin mitä on kuviteltu.
Tämä ei ole ensimmäinen tutkimus, joka horjuttaa iänmääritysmenetelmien luotettavuutta. Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN julkaisi viime kesänä raportin, jossa todettiin, että ultraäänikavitaatio saa torium-228:n hajoamaan vedessä 10 000 kertaa oletettua nopeammin.
Genesikseen perustuva malli näyttää siis olevan entistä varteenotettavampi.
Lähde:
Brennecka, G. A., S. Weyer, M. Wadhwa, P. E. Janney, J. Zipfel ja A. D. Anbar. 2010. 238U/235U Variations in Meteorites: Extant 247Cm and Implications for Pb-Pb Dating. Science 327 (5964), 449 – 451.
Tekstit
