maanantai 23. huhtikuuta 2018

DNA: n korjausmekanismi korjaa säteilyn aiheuttamia vaurioita kasveilla

Darwinille kukkien evoluutio oli inhottava mysteeri. Tuore tutkimus kertoo, että mutaatiot eivät auta kasvien kehitystä, koska DNA:n korjausmekanismit korjaavat säteilyn aiheuttamia vaurioita.




Joel Kontinen

Vuonna 2015 Aziz Sancar jakoi kemian Nobelin kahden muun tutkijan kanssa. He saivat tunnustuksen DNA:n korjausmekanismien selvittämisestä.

Sancar osoitti, miten entsyymit korjaavat ultraviolettisäteiden tai muiden karsinoidien (kasvaimia aiheuttavien tekijöiden) synnyttämiä virheitä.

Hän tutki elävien olentojen korjausmekanismeja.

Äskettäin Nature Communications julkaisi Sancarin ja kollegojen tutkimuksen kasvien samantapaisesta mekanismista. He saivat selville, että kasveilla on vieläkin tehokkaampi mekanismi kuin ihmisillä tai eläimillä.

Kasvit tarvitsevat sitä, kun ne eivät voi välillä mennä varjoon, suojaan auringolta.

Darvinistisessa maailmassa luonnonvalinnan ja mutaatioiden pitäisi kuljettaa kehitystä eteenpäin, mutta nyt tiedämme, että korjausmekanismit estävät virheitä.

Solut osaavat korjata virheitä myös muilla tavoin, ja esimerkiksi jotkin levät ja kalat tuottavat luonnostaan auringolta suojaavaa ainetta.

Lähde:

University of North Carolina Health Care. 2018. How does plant DNA avoid the ravages of UV radiation? The lab of UNC-Chapel Hill Nobel laureate Aziz Sancar reveals first-ever repair map of an entire multicellular organism to illuminate the inner workings of the plant kingdom's highly efficient DNA repair system. Science Daily. (17.4.).

lauantai 21. huhtikuuta 2018

Doctor Whon mielikuvitusliskot kömpivät tieteeseen

Silurialainen. Kuva: mrgarethm, CC BY-SA 2.0.




Joel Kontinen

Faktan ja fiktion ero käy yhä hämärämmäksi valtavirran tiedejulkaisuissa. Äskettäin astrofyysikko Adam Frank (University of Rochester) ja Gavin Schmidt (NASA Goddard Institute for Space Studies) julkaisivat tutkimuksen, joka sai nimekseen The Silurian Hypothesis.

Nimi kertoo ainakin sen, että Frank ja Schmidt tuntevat BBC:n tuottaman Doctor Who -sarjan. Se kuvaa silurialaiset älykkäiksi kahdella jalalla käveleviksi liskoihmisiksi, jotka elivät maapallolla ennen ihmisiä.

Nämä kummajaiset muuttivat maan alle, kun ne saivat tietää, että asteroidi törmäisi Maahan.

Tutkijat pohtivat, jäisikö meidän sivilisaatiostamme merkkejä jälkipolville, jos jostain syystä kaikki tuhoutuisi ja onko maapallolla ollut muita sivilisaatioita ennen meitä oletettujen vuosimiljoonien aikana.

Lähtökohta on siis naturalistinen ja darvinistinen. Se kiistää luomisen ja ihmisen erikoisaseman Jumalan kuvana, ja ajautuu sen vuoksi karille.

Lähde:

Georgiou, Aristos. 2018. The Silurian Hypothesis: How Do We Know That Humans Were the First Civilization on Earth? Newsweek (18.4.).


torstai 19. huhtikuuta 2018

Naturalistinen maailmankuva tarvitsee uskonvaraisia elementtejä

Mysteeriplaneetan oletettu synty, Kuva: NASA/JPL-Caltech.





Joel Kontinen

Naturalistinen maailmankuva tarvitsee monia uskonvaraisia elementtejä, kuten esimerkiksi taivaankappaleita, joiden olemassaolo on kaikkea muuta kuin varma.

Niinpä esimerkiksi Kuun syntyyn tarvitaan Theia -niminen mielikuvitusplaneetta.

Nature Communications julkaisi tällä viikolla tutkimuksen, jossa myös tarvitaan Merkuriuksen tai Marsin kokoista hypoteettista planeettaa.

Tällä kertaa sillä ei ole mitään tekemistä Kuun kanssa.

Tarina sai alkunsa lokakuussa 2008, jolloin nelisen metriä leveä asteroidi räjähti Nubian aavikon yllä osuttuaan Maan ilmakehään. Kappaleet levisivät autiomaahan.

Tutkijoita odotti yllätys, koska näistä meteoriiteista löytyi pikkuriikkisiä timantteja.

Timantit voivat syntyä vain kovassa paineessa, johon tarvitaan isoa taivaankappaletta. Näin tutkijat keksivät uuden vähintään Merkuriuksen kokoisen protoplaneetan, jonka elinkaari jäi lyhyeksi aurinkokuntamme alkuhetkinä.

Genesis kuvaa aurinkokuntamme – ja koko universumin – synnyn paljon uskottavammin.

Lähde:

Howell, Elizabeth. 2018. There Is Evidence That a Planet in Our Solar System Was Destroyed. Live Science (18.4.).

tiistai 17. huhtikuuta 2018

180 miljoonaa evoluutiovuotta vanhat perhoset muistuttivat nykyperhosia

Perhosista on turha etsiä merkkejä evoluutiosta.



Joel Koninen

Perhosen evoluutio ei saa ilmaa siipien alle. Tuoreen Science Advances -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ”180 miljoonaa vuotta” vanhoissa perhosfossiileissa on merkkejä samanlaisista nanorakenteista, jotka antavat nykyperhosille niiden kimaltavat värit.

Elektronimikroskooppeja hyödyntänyt tutkimus osoitti, että Exeterin läheltä löydettyjen yöperhosten siipien suomuissa oli samanlaisia pikkuriikkisiä uurteita ja kohoumia, jotka antavat nykyisille yöperhosille niiden värit.

Yöperhoset voivat olla ällistyttävän värikkäitä, vaikka niiden pitäisi evoluutiomaailmassa olla mitäänsanomattoman harmaita.

Tutkijat ovat jo aiemmin huomanneet, että perhosista on turha etsiä merkkejä evoluutiosta.

Lähde:

University of Exeter. 2018. Fossil study sheds light on ancient butterfly wing colors. Science Daily (11.4.).


sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Evolutionistit kiistelevät, miksi kadotimme apinamaisen otsamme

Evolutionistit pohtivat, miksi meillä ei silmien yläpuolella ole tällaista kohoumaa. Kuva: Richard Lydekker, Public domain.




Joel Kontinen

Ihmisellä on melko suora otsa, kun taas simpansseilla ja muilla isoilla apinoilla on silmien yllä luun muodostama kohouma, joka latinaksi tunnetaan nimellä Arcus superciliaris.

Tästä koituu ongelma evoluutiolle: miksi ihminen kadotti apinamaisen otsansa? Tuore Nature Ecology & Evolution -lehdessä julkaistu naturalistinen ehdotus olettaa, että pystymme näin paremmin viestimään kulmakarvoillamme.

Ehdotus on jo ehtinyt saada kritiikkiä evoluutioyhteisössä.

Evolutionistin ongelma piilee siinä, että hän kieltäytyy uskomasta, että ihminen on varta vasten suunniteltu ja että kaikella on tarkoituksensa.

Ihmisellä on paljon ominaisuuksia, joita ei voida selittää evoluutiolla: esimerkiksi vain meillä on leuka.

Voinemme pitää itseämme viimeisteltyinä taideteoksia.

Ihminen ja monet muut olennot on ylisuunniteltu.

Meillä ja useilla eläimillä sekä myös kasveilla on ominaispiirteitä, joilla ei ole eloonjäämistä edistävää funktiota, vaan ne kertovat luomisesta.

Tällainen ylisuunnittelu ilmenee kaikkialla luomakunnassa.

Lähde:

Warren, Matt. 2018. Humans may have developed flat foreheads to communicate with eyebrows.Science (10.4.).

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Niili kertoo Raamatun historian ja maantieteen luotettavuudesta

Tutkijat spekuloivat Niilin iällä. Kuva: Dr. Meierhofer, CC BY-SA 3.0.



Joel Kontinen

Naturalismi /materialismi pyrkii selittämään kaiken ilman Jumalaa ja ilman yliluonnollista ulottuvuutta. Niinpä se ei hyväksy esimerkiksi luomista, syntiinlankeemusta eikä vedenpaisumusta, vaan turvautuu vuosimiljoonien oletettuun taikaan.

Yani Najman (Lancasterin yliopisto) ja kollegat päättelevät, että Niili oli huomattava joki jo ”31 miljoonaa vuotta” sitten.

Näkemys on ongelmallinen ja lisäksi mahdoton. Maailmanlaatuinen tuhotulva muutti maanpinnan perusteellisesti 4 500 vuotta sitten. Yksikään joki ei selvinnyt tulvasta ehjänä.

Naturalistinen tulkinta vaatisi meitä uskomaan, että Niilin varrella asuneet ihmiset eivät osanneet rakentaa korkeakulttuuria kuin vasta muutaman vuosituhannen ajan.

Egyptin korkeakulttuuri kumoaa naturalistiset käsitykset ihmisen kehityksestä.

Niili mainitaan Raamatussa usein, jo Abrahamin ja Joosefin päivistä lähtien.

Lähde:

Joel, Lucas. 2018. The Nile river is at least 30 million years old. New Scientist (11.4.).

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Kolumbia myönsi Amazon-joelle oikeussubjektin statuksen

Amazon on tuorein oikeussubjekti. Kuva: Jason Hollinger, CC BY 2.0.



Joel Kontinen

Kolumbian korkein oikeus on myöntänyt Amazon-joelle oikeussubjektin statuksen. Maa on aiemmin antanut samat oikeudet Atrato-joelle.

Eikä Kolumbia ole mikään poikkeus.

Viime vuonna uusiseelantilainen tuomioistuin julisti Whanganui-nimisen joen oikeussubjektiksi, ja sen jälkeen oli vuorossa Ganges.

Sitten Himalajan jäätiköt saivat saman statuksen.

Ympäristöliike on saanut yhä enemmän uskonnollisia piirteitä. Sen kannattajat haluavat meidän uskovan, että olemme osa luontoa.

Usko evoluutioon kuuluu oleellisesti vihreään ideologiaan.

Tämä johtaa vääjäämättä siihen, että luonnolla pitää olla samat oikeudet kuin mitä meillä on.

Luontoaktivistit kulkevat eläinaktivistien jäljissä ja haluavat häivyttää ihmisen ja luonnon välisen rajan.

Eläinaktivistit haluavat esimerkiksi simpansseille ja orangeille ihmisoikeudet.

Luonnonsuojelu on sinänsä hyvä asia, mutta jos siitä tulee uskonto, ollaan pahasti lepikossa.

Lähde:

Community Environmental Legal Defense Fund. 2018. Press Release: Colombia Supreme Court Rules that Amazon Region is “Subject of Rights”. (5.4.).